Uudellamaalla sijaitsevan Porkkalanniemen kohdalla Suomenlahti on kapeimmillaan. Porkkalanniemen kärjestä on Viron pohjoisrannikolle vain 36 km.

Porkkalan luonto tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet eri aktiviteetteihin. Niinpä siellä viihtyykin retkeilijöiden lisäksi melojat, veneilijät, kalastajat ja lintubongarit tarkkailemassa keväisin ja syksyisin alueen kautta vaeltavia muuttolintuparvia. Kauas merelle ulottuva niemi tarjoaa myös tähtien tarkkailijoille hyvät olosuhteet. Kun vielä huomioi Porkkalan vivahteikkaan menneisyyden, kuulosti se todella mielenkiintoiselta kohteelta, ja halusin itsekin päästä tutustumaan paikkaan.

Porkkalan alue oli yksi Suomen ensimmäisistä vuonna 1938 perustetuista kansallispuistoista. Jatkosodan jälkeisten rauhanneuvottelujen tuloksena Porkkala jouduttiin kuitenkin vuokraamaan Neuvostoliitolle 50 vuodeksi vuonna 1944. Sittemmin välit lämpenivät ja Porkkala palautettiin Suomelle jo vuonna 1956. Kansallispuiston statusta ei kuitenkaan Porkkalalle koskaan palautettu. Kun Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi päätettiin perustaa uusi kansallispuisto, Porkkala hävisi kilpailussa täpärästi Kainuussa sijaitsevalle Hossalle. Porkkala on nykyään luonnonsuojelualue. Metsähallituksen lisäksi aluetta hoitavat ympäröivät kunnat, Rannikon luontopalvelut ja Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry.

Porkkala sijaitsee Kirkkonummen eteläkärjessä. Se on helposti saavutettavissa omalla autolla ja arkisin myös julkisilla kulkuneuvoilla. Kirkkonummen juna-aseman kautta kulkeva bussilinja 902 vie melko lähelle ulkoilureittien lähtöpisteitä. Se ei kuitenkaan kulje viikonloppuisin.

Helsinki-Hanko tieltä (numero 51) käännytään tienviitan ”Porkkalanniemi” suuntaan ja ajetaan Porkkalantietä noin 19 km. Tämän jälkeen yleisen tien päätyttyä seurataan viittoja ”Porkkalanniemen virkistysalueet” .

Mikäli haluaa laittaa navigaattoriin pysäköinti alueen osoitteet, ne ovat seuraavat; Vetokannas: Tullandintie 38, Porkkalan portti: Tullandintie 185, Tullandintie 197, Hirviniitty: Omsatuntie 16, Haahka: Omsatuntie 76.

Kallioisella Porkkalanniemellä pääsee nauttimaan monipuolisesta luonnosta. Alueelta löytyy hienoja kalliorantoja, mäntymetsiä ja upeita merinäköaloja. Muuttolintujen lisäksi alueella pesii useita lintuja. Porkkalanniemellä on myös runsas hirvieläinkanta, minkä saimmekin huomata nähdessämme sekä hirven että kauriin parkkipaikalle ajaessamme.

Porkkalan alueella saa telttailla keittokatosten välittömässä läheisyydessä pisimmillään kaksi yötä. Maasto on melko kallioista, joten  paikoitellen kupoliteltan saa tunnelitelttaa paremmin pystyyn.

Porkkalanniemen retkeilyalue oli siistissä kunnossa ja osa maastorakenteista onkin uusittu pari vuotta sitten. Alueella on kolme merkittyä reittiä. Vetokannaksen taival (2,1km) kulkee niemenkärjen rauhallisemmassa luoteisosassa. Telegrafbergetin lenkki (2,2km) johdattaa alueen korkeimmille kallioille hienoihin merinäköaloihin. Pampskatanin pisto (1,4km) vie aivan niemen eteläkärjessä sijaitseville kalliorannoille. Reittejä saa hyvin yhdisteltyä pidemmiksikin kokonaisuuksiksi. Kannattaa ladata alueen kartta itselle esimerkiksi Metsähallituksen retkikartta.fi – palvelun kautta.

Haahkan taukopaikan lähistöltä löytyy esteetön katselulava, jonne pääsee kulkemaan tietä pitkin. Matkaa pysäköintipaikalta on noin 100 metriä. Pysäköintipaikan lähellä on myös esteetön käymälä.

Kaikkien reittien varrella oli useita taukopaikkoja, joissa on tulentekomahdollisuus. Huomioithan, että Porkkalan alueella ei saa tehdä tulta muualle kuin merkityille tulentekopaikoille! Metsäpalovaroituksen aikana tulenteko on kielletty myös alueen tulipaikoilla.

Mutkittelevaa tietä ajaessa alkoi jo miettiä, tuleeko määränpää koskaan vastaan. Nopeusrajoituksia kannattaa kuitenkin noudattaa, koska tiet ovat suhteellisen kapeita ja liikkeellä oli useita pyöräilijöitäkin – puhumattakaan alueella asuvista hirvieläimistä, joita mekin onnistuimme näkemään pari aivan tien vieressä. Alueen luonto on aivan ihana – meren katseluunhan ei väsy koskaan. Varmasti tulee mentyä uudelleenkin!