|

Yllättävä Kristiinankaupunki – 8 nähtävyyttä Suomen kauneimmassa puukaupungissa

Jos Suomen kauneimmat puukaupungit pitäisi laittaa järjestykseen, nousisi Kristiinankaupunki varmasti aivan kärkipäähän. Silti tämä länsirannikon pieni merenrantakaupunki jää monelta matkailijalta kokonaan väliin.

Meille Kristiinankaupunki näyttäytyi paikkana, jossa vanhat puutalot, hiljaiset kadut ja meren läheisyys muodostavat poikkeuksellisen idyllisen kokonaisuuden. Täällä ei tarvitse juosta nähtävyydeltä toiselle, vaan kaupunkia kannattaa ihailla rauhassa kävellen.

Vanha puukaupunki on Kristiinankaupungin sydän

Kristiinankaupungin suurin nähtävyys on itse kaupunki. Pietari Brahe perusti Kristiinan­kaupungin vuonna 1649. Kaupunki ei ole koskaan palanut, ja Museo­viraston mukaan Kristiinan­kaupungin keskustan ruutu­kaava on parhaiten säilynyt suurvalta-ajan kaupunki­kaavoitus. Suurin osa nykyään pystyssä olevista rakennuksista rakennettiin 1800-luvulla, vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulla. Ei siis ihme, että kaduilla kävellessä tuntuu välillä siltä kuin olisi siirtynyt sata vuotta ajassa taaksepäin.

Värikkäät puutalot, koristeelliset portit, vanhat pihat ja pienet kujat tekevät keskustasta yhden Suomen tunnelmallisimmista. Toisin kuin monissa tunnetummissa matkakohteissa, täällä saa usein kulkea kaikessa rauhassa.

Puukaupungin kaduilla kävellessä saatat huomata joidenkin ikkunoiden ulko­puolella olevat peilit. Peilit on suunnattu vinoon niin, että talon sisältä oli mahdollista seurata kadun tapahtumia molemmissa suunnissa. Tästä johtuu myös peilien nimitys, juorupeilit.

Älä sekoita juorupeilejä pihojen porteilla oleviin peileihin – niiden tarkoitus on parantaa turvallisuutta pihasta ajettaessa.

Kristiinankaupunki tunnetaan hyvinsäilyneestä puukaupungistaan.
Kristiinankaupunki on tunnettu hyvin säilyneestä puukaupungistaan. Tämän talon ikkunassa on ajalle tyypillinen juorupeili.

Lebellin kauppiastalo vie aikamatkalle 1700-luvulle

Lebellin kauppiastalo vie kävijän 1700- ja 1800-lukujen kristiinalaisen kauppiasperheen arkeen. Vuonna 1762 valmistunut rakennus on yksi kaupungin vanhimmista ja toiminut museona jo vuodesta 1939. Talon ainutlaatuinen barokkisali, alkuperäiset kattomaalaukset sekä Suomen mahdollisesti vanhin vihreä kaakeliuuni tekevät siitä yhden Kristiinankaupungin kiinnostavimmista historiallisista kohteista.

Kristiinankaupunki - Kissanpiiskaajankuja on Suomen kapeimpia teitä.

Kissanpiiskaajankuja on kaupungin erikoisuus

Yksi Kristiinankaupungin tunnetuimmista paikoista on Kissanpiiskaajankuja. Vain kolmen metrin levyinen kuja kuuluu Suomen kapeimpiin katuihin, mutta on silti kaksisuuntainen.

Kujan nimen alkuperään liittyy erilaisia tarinoita. Kissoja täällä ei kuitenkaan ole tiettävästi piiskattu. Yksi tarina kertoo, että kaupunki palkkasi aikoinaan henkilön poistamaan kissa­ruton kaupungista. Toisen tarinan mukaan nimi liittyy Skaftungista tulleisiin laivan­rakentajiin. Kujan varrella sijaitsi kapakka, jossa laivanrakentajat rentoutuivat työpäivän jälkeen. Suomenkielisille, Karijoen suunnalta tulleille, työläisille Skaftung oli vaikea ääntää. Niinpä ruotsinkielinen skaftungsbo vääntyi suomenkielisten suussa muotoon ”kattong”, joka tarkoittaa kissanpentua. Telakkatyöläiset olivat illan kapakassa vietettyään melko äänekkäitä, joten asukkaat uhkasivat ajaa heidät piiskaamalla tiehensä. Hiljalleen kujaa alettiin paikallisten toimesta kutsua Kissanpiiskaajankujaksi.

Kissanpiiskaajankuja on yksi kaupungin kuvatuimmista paikoista. Vanhat aidat, puutalot ja kapea kulkuväylä tekevät siitä lähes satumaisen näköisen.

Vaikka kohde on pieni, se kuuluu ehdottomasti kaupungin nähtävyyksiin.

Kristiinankaupunki - Kissanpiiskaajankuja on kapeudestaan huolimatta kaksisuuntainen tie!

Raatihuone hallitsee keskustaa

Vuonna 1856 valmistunut raatihuone on yksi Kristiinankaupungin tunnetuimmista rakennuksista. Valkoinen rakennus kellotorneineen kohoaa keskustassa näyttävästi ja toimii edelleen kaupungin maamerkkinä.

Raatihuoneen ympäristö on mukava paikka pysähtyä hetkeksi ja aistia vanhan kaupungin tunnelmaa. Se kertoo myös siitä, kuinka merkittävä kauppa- ja merenkulkukaupunki Kristiinankaupunki aikanaan oli.

Kristiinankaupunki - Raatihuone

Ulrika Eleonoran kirkko ja vino kellotorni

Kaupungin vanha puukirkko kuuluu Kristiinankaupungin tärkeimpiin historiallisiin rakennuksiin. Vuonna 1700 rakennettu kirkko on omistettu Ruotsin kuningatar Ulrika Eleonoralle, jonka mukaan kaupunkikin sai nimensä.

Puinen kirkko on tyypillinen rannikon kirkko katosta riippuvine laivoineen. Laivan­rakennus­taito näkyy muutenkin kirkossa, esim. sisäkatto­rakenteessa.

Erityisesti huomiota herättää hieman vino kellotorni, jota on joskus kutsuttu jopa Kristiinankaupungin omaksi Pisan torniksi. Kirkon pihalla on vanha hautaus­maa, johon kaupungin merkittävien sukujen jäsenet ja sotiemme sankarivainajat on haudattu. Kirkon ympäristö on rauhallinen ja sopii hyvin pienelle kävelypysähdykselle.

Myllykallio tarjoaa parhaat näkymät

Jos haluaa nähdä kaupungin hieman korkeammalta, kannattaa suunnata Myllykalliolle. Kalliolla sijaitseva vanha tuulimylly kuuluu kaupungin tunnetuimpiin maamerkkeihin.

Paikalta avautuu hieno näkymä vanhan kaupungin yli aina merelle saakka. Erityisesti ilta-auringossa Myllykallio on yksi Kristiinankaupungin kauneimmista paikoista.

Tuulimylly muistuttaa myös ajasta, jolloin mäellä seisoi jopa yhdeksän tuulimyllyä, joissa jauhettiin jauhoa lähistön viljoista.

Kristiinankaupunki - Myllykallio

Kivisilta kertoo vanhasta tiehistoriasta

Yksi hieman vähemmän tunnetuista nähtävyyksistä on kaupungin pitkä kivisilta. Se rakennettiin 1800-luvulla ja kuuluu Pohjoismaiden pisimpiin kivisiltoihin.

Silta ei ehkä ole näyttävin matkakohde, mutta se kertoo hyvin kaupungin historiasta ja siitä, kuinka tärkeä liikenne- ja kauppapaikka Kristiinankaupunki aikanaan oli.

Kristiinankaupunki - Carlsro

Carlsro henkii vanhojen sukujen historiaa

Vaikka vanha puukaupunki on Kristiinankaupungin tunnetuin nähtävyys, on hieman keskustan ulkopuolella sijaitseva Carlsro ehdottomasti tutustumisen arvoinen.

Vuonna 1896 valmistunut huvila rakennettiin laivanvarustaja Carl Alfred Carlströmin kesäasunnoksi. Rakennus sijaitsee kauniissa puistomaisessa ympäristössä hieman keskustan ulkopuolella.

Carlsrossa on jotain hyvin erilaista kuin keskustan vanhoissa kauppiastaloissa. Huvila kertoo kaupungin vauraasta merenkulkuhistoriasta ja siitä, millaista elämää varakkaat kauppias- ja laivanvarustajasuvut viettivät 1800-luvun lopulla.

Rakennuksen sisätilat ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin, ja tunnelmassa on edelleen aistittavissa menneiden aikojen kesähuvilan henki.

Meren läheisyys näkyy kaikkialla

Kristiinankaupungissa meri ei ole vain taustalla, vaan se on osa kaupungin identiteettiä.

Satama, venevajat, rantakadut ja pienet laiturit muistuttavat jatkuvasti kaupungin merenkulkuhistoriasta. Kesäiltana rantaa pitkin kävellessä ymmärtää hyvin, miksi Kristiinankaupunki kuuluu kansainväliseen Cittaslow-verkostoon.

Miksi matkustaa Kristiinankaupunkiin?

Jostain syystä Kristiinankaupunki ei matkakohteena ole Suomessa kovinkaan hyvin tunnettu, vaikka kaupunki on kertakaikkiaan ihastuttava ja täällä tulee fiilis kuin olisit ulkomailla. Vanha puukaupunki, Kissanpiiskaajankuja, Myllykallion tuulimylly, historialliset rakennukset ja Carlsron huvila muodostavat kokonaisuuden, joka yllättää monet matkailijat.

Kaupunki sopii erityisesti niille, jotka pitävät historiasta, vanhoista rakennuksista, valokuvaamisesta ja rauhallisesta matkailusta.

Jos etsit kesäretkikohdetta, jossa voi hetkeksi hidastaa tahtia, Kristiinankaupunki kannattaa lisätä matkasuunnitelmiin. Kaupungissa voi poikea ajaessa rannikkoreittiä, josta voit lukea myös Kesä 2026 – oppaastamme.

Kristiinankaupungissa on meri läsnä kaikkialla.

Samankaltaiset artikkelit

Yksi kommentti

Vastaa