Urjalan Väinö Linnan reitti – Elämyksiä kirjailijan synnyinseudulla
Urjala on pieni kunta Etelä-Pirkanmaalla. Suuri yleisö tuntee sen kenties Nuutajärven lasitehtaasta. Harvempi kuitenkin tietää, että suosittu kirjailijamme Väinö Linna on syntyisin täältä ja että kunnassa on todella panostettu kulttuuriperintöömme. Naapuripitäjän asukkaana päätin käydä tutustumassa Urjalassa olevaan Väinö Linnan reittiin.
Kirjailija Väinö Linna siis syntyi ja vietti elämänsä lapsuus- ja nuoruusvuodet aina aikuisuuden kynnykselle asti Urjalassa. Hän onkin myöntänyt, että romaanitrilogiansa Täällä Pohjantähden alla ja synnyinkuntansa maisemilla on yhteytensä. Nykyään maisemiin on tehty 25km pituinen Väinö Linnan reitti Urjalan kunnan ja yksityisen kulttuuriyhdistyksen yhteistyönä.
Opastettu Väinö Linnan reitti sopii kaikille historiasta ja kirjallisuudesta kiinnostuneille, jotka haluavat elämyksellisen matkan klassikkoteoksemme maisemiin. Reittiin voi tutustua oppaan johdolla tai itsenäisesti. Reitille on saatavissa karttoja ja mobiiliopastus.
Väinö Linnan reitin löydät ajamalla ensin Urjalasta Punkalaitumentietä n. 2 km, kunnes tulet Halkivahantien risteykseen. Käänny siitä oikealle. Aja Velkalan kylän halki ja käänny n. 2 km:n jälkeen viitoituksen osoittamaan suuntaan oikealle Taipaleentielle. Mutkan ja alamäen jälkeen näet oikealle kääntyvän Linnantien, jonka alkupäässä on pysäköintipaikka. Siihen voit jättää autosi. Tästä on n. 100m kävelymatka, ja vasemmalla olevan kallion jälkeen ovat Väinö Linnan syntymäkodin rauniot. Vihtori Linna rakensi tänne kodin tulevalle perheelleen avioiduttuaan vuonna 1907 Johanna Maria Nymanin kanssa. Heille syntyi kymmenen lasta, joista Väinö syntyi seitsemäntenä 20.12.1920. Vaikka tuosta Väinö Linnan synnyinkodista ei enää ole kuin kivijalka jäljellä, on mielenkiintoista katsella, millainen elinympäristö kallion kupeessa kirjailijalla oli lapsuusvuosinaan.
Palattuasi takaisin pysäköintipaikalle, käänny vasemmalle Taipaleentielle tulosuuntaasi. Taipaleentien ja Halkivahantien risteyksestä käänny oikealle. Hetken kuluttua ylittämäsi silta on ollut sen kuvitteellisen sillan mallina, jolla kartanon paroni surmattiin Täällä Pohjantähden alla -teoksessa. Vasemmalla puolen tietä on Honkolan kartano. Kartanoon voi tutustua ainoastaan valtuutetun oppaan johtamalla ryhmäretkellä tai esim. lihanmyyntipäivinä, mutta etäisyyden päästäkin siitä saa käsityksen.
Jatkaessasi Halkivahantietä noin 1 km näet oikealla puolen tietä Honkolan koulun rauniot. Tässä oli Väinö Linnan koulu. Aja pihaan katsomaan aluetta lähemmin. Pienempi rakennus on yhä pystyssä. Siellä on kyläläisten monitoimitila, jossa joskus järjestetään esimerkiksi näyttelyitä.
Palaa Halkivahantietä takaisin tulosuuntaasi ja käänny ennen kartanoa pikku risteyksestä oikealle Patetuntielle ja siitä heti vasemmalle Torpparintielle. Noin 100metrin päässä tien oikealla puolella on Kankaanpäänmäen puolustusvarustusta esittelevä kyltti, jonka luota lähtee puolustusvarustukselle johtava polku. Kankaanpään mäen linnake on osa linnoiteketjua, jonka venäläiset rakensivat Suomeen 1. Maailmansodan aikana Pietarin kaupungin suojaksi saksalaisia vastaan. Linnoitukset rakennettiin yleensä itä-länsi -suuntaisten teiden varsille mäkien ja kukkuloiden päälle. Honkolassa linnoitusalue käsittää noin 3 hehtaarin alueen. Kukkulan juurelle on pohjattu tykkitiet ja taisteluasemat, mäen päälle juoksuhaudat sekä miehistökorsut, ammusvarastot ja konekivääripesäkkeitä.
Tutustuttuasi linnoitusalueeseen, jatka Torpparintietä eteenpäin vajaa 100m. Tulet paikalle, jossa mäen päällä vasemmalla on sijainnut Honkolan työväenyhdistys Voiman talo. Honkolan Voiman talo on Pohjantähti-trilogian keskeisimpiä paikkoja. Rakennuksessa ei kuitenkaan ollut enää toimintaa Väinö Linnan aikana, joten esikuvana trilogian työväentalolle on ollut Honkolan VPK:n talo. Työväenyhdistyksen talo rakennettiin vuonna 1908 ja se purettiin 1950–60 -luvulla. Työväen talosta on siis kivijalka jäljellä, mutta ohi kulkevalla kylän raitilla voi helposti vielä kuvitella millaista siellä on entisaikaan ollut. Täältä löytyy myös vanha Honkolan kyläkaupan talo. Kauppa oli toiminnassa 1900-luvun alkupuolelta lähtien tarjoten tärkeitä palveluita asukkaille postipalveluita myöden.
Käänny seuraavaksi takaisin tulosuuntaan ja lähde etenemään risteyksestä Patetuntietä pitkin. Aivan tien alussa, oikealla mäen päällä on Honkolan VPK:n talo, joka on ollut Väinö Linnalle työväentalon mallina. Honkolan vapaaehtoinen palokunta perustettiin vuonna 1907. Kartanon omistajan asessori Elis Furuhjelmin aloitteesta palokunnalle rakennettiin vuonna 1914 kartanon maalle oma kokoontumistila, johon tarvittavan puutavaran Furuhjelm lahjoitti. Talossa kokoontuivat palokunnan ja kartanon väen lisäksi ympäristön eri yhdistykset ja perhekunnat monenlaisiin juhliin ja kokouksiin. Siellä näytettiin elokuvia vielä 1960-luvun lopulla.
Jatka matkaasi Patetuntietä. Kuljet nyt halki tyypillisen hämäläisen torppari- ja mäkitupalaisalueen. Reittiin kuuluva käyntikohde on VPK:n talolta noin kilometrin päässä, tien vasemmalla puolella sijaitseva Ittellisen pirtti. Se on rakennettu v. 1905 kivityömies Oskari Simolan toimesta. Hänen tytär vielä jatkoi isänsä jalanjälkiä työllistäen itsensä ompelijana. Pirtti on uskomattoman hyvin säilynyt. Sisälle pääsee vain opastetuilla kierroksilla. Pihaan saa kuitenkin tutustua rauhassa omatoimikierroksellakin. Jykevän kiviaidan ympäröimässä pihapiirissä voi aistia menneen ajan tunnelman. Itselliseksi eli paikallisella murteella ittelliseksi sanottiin henkilöä, joka harjoitti ammattiaan ja myi palveluksiaan kulloinkin tarvitseville. Hän ei siis ollut kenenkään palveluksessa tai saanut elantoaan esim. maanviljelystä. Nykyään häntä voisi kutsua ammatinharjoittajaksi. Itsellinen saattoi olla esimerkiksi suutari, räätäli tai seppä.
Kulje edelleen Patetuntietä pitkin eteenpäin. Noin puolen kilometrin mutkaista ja kumpuilevaa tietä kuljettuasi, näet vasemmalla Koskelan tienoon, torpan pihapiireineen. Tupa-Mikkolana tunnettu torppa on rakennettu jo vuonna 1850 kartanon torpaksi. Urjalan kunta osti torpan 1980-luvulla ja se on sittemmin kunnostettu talkoovoimin. Torppa on mittasuhteiltaan aivan kuin Pohjantähti-trilogian Koskelan torppa. Niinpä se on itseoikeutetusti päässyt Väinö Linnan kierroksen Koskelan torpaksi. Omatoimikierroksella torppaan pääsee tutustumaan vain ulkoa käsin. Pihapiirissä kannattaa kuitenkin käydä ihailemassa vanhaa aittaa ja muita hirrestä tehtyjä rakennuksia.
Tutustuttuasi siihen jatka matkaasi edelleen Patetuntietä pitkin kunnes tulet Pappilantien risteykseen. Käänny risteyksestä jyrkästi vasemmalle. Olet matkalla kohti pappilaa, ja kuljet pitkin Jussin taksvärkkitietä. Pappilan näet tien päässä kääntyessäsi jyrkästi vasemmalle Vahostentielle. Pappila on yksityisomistuksessa, joten se ei ole reitin käyntikohde. Tieltä käsin kyllä kelpasi ihailla kauniisti entisöityä rakennusta.
Jatkaessasi matkaasi pitkin Vahostentietä näet oikealla puolellasi Honkolan kartanon rakennuksia ja alueita. Tie tulee Halkivahantielle, jota pitkin alkukierros kulki. Käänny oikealle ja palaa valtatie 9:n risteykseen. Urjalan kirkon läheisyydessä olevasta kirjastosta löytyy vielä Väinö Linnan työhuone, jos olet liikenteessä kirjaston aukioloaikana.
Väinö Linnan reitti on kiva kulkea myös polkupyörällä. Urjalan kunnan sivustolta voi ladata opasvihkon reitille tai sitten reitin varrella voi kuunnella myös mobiiliopasta. Reitillä on myös hyviä infotauluja kohteista. Mielestäni oli todella upea huomata, miten kunnan ja aktiivisten paikallisten yhteistyöllä on saatu tehtyä näin hieno historiallinen reitti vieläpä tärkeän kirjallisuuden klassikon maisemiin. Toivottavasti muuallakin Suomessa osataan hyödyntää paikallistuntemusta uusia matkailu- tai kulttuurireittejä suunniteltaessa.
