Vinkit Rautjärvelle: Näitä kohteita et halua jättää väliin

Reilun 3000 asukkaan Rautjärvi sijaitsee Etelä-Karjalassa. Matkailija löytää sieltä kauniita maisemia ja luonnonrauhaa. Rautjärveen tutustuin reissattuani naapuripitäjään isän lapsuudenmaisemiin. Tykkään liikkua luonnossa ja selvittelin, mitä alueella olisi laajemminkin tarjolla.

Haukkavuori on Etelä-Karjalan korkein kohta. Sen näköalapaikalta avautuu kuuluisammalle Kolille vertoja vetävä maisema. Haukkavuorella on myös tärkeä osuus maamme historiassa. Valtakunnan raja on kautta vuosisatojen kulkenut näiden seutujen halki. Vanhan Ruotsin ja Novgorodin ensimmäinen virallinen raja määriteltiin Pähkinäsaaressa vuonna 1323 ja sen linja kulki Haukkavuoren kautta. Samaa linjaa ovat tällä kohtaa noudattaneet myös Täyssinän (1595) ja Uudenkaupungin (1721) rauhan rajat. Haukkavuoren kalliossa onkin nähtävissä siihen hakattu rajamerkki ja valtakuntien tunnukset. Se on peräisin Uudenkaupungin rauhan rajankäyntivuodelta 1722.

Haukkavuorelta löytyy retkeilijöille luontopolku ja laavu, jonka yhteydessä nuotiomahdollisuus. Lähimaasto on myös hyvin retkeilyyn sopivaa ja sinne onkin vedetty patikkapolkuja retkeilijöitä varten. Haukkavuoren rinteet ovat sen verran jylhiä, että siellä käy kuulemma myös vuorikiipeilijät harjoittelemassa. Haukkavuori on paikallisten keskuudessa suosittu retkeilykohde. Se on myös osa aluella kulkevaa Rajojen Reittiä (E10). Haukkavuoren parkkipaikka löytyy osoitteesta: Haukkavuorentie 235, 56800 Rautjärvi. Perille vie myös hyvät opasteet.

Parikkalasta Valtatie 6 pitkin etelän suuntaan ajaessa huomioni kiinnittyi kylttiin, jossa luki Hiitolanjoki. Eeva Kilven kirjoja lukeneena olen hyvin tietoinen, että hänen lapsuuden kotikylä Hiitola jäi rajan taa. Mutta mikä on tämä Hiitolanjoki? Siitähän täytyi käydä ottamassa selvää.

Hiitolanjoki on kaikkiaan 53km pitkä joki, joka virtaa Simpelejärvestä ja Silamusjärven yläpuolisista järvistä aina Laatokkaan asti. Suurin osa siitä siis virtaa nykyään Venäjän puolella. Se on ollut ihmisen ja kalan muinainen vesireitti, kuljetus- ja uittoväylä sekä myllyjen, sahojen ja vesivoimalaitosten, jopa kahden tehtaan voimanlähde.

Viime vuosina Hiitolanjoesta on kehittynyt suosittu retkeilykohde. Voimantuotanto on päättynyt ja Kangaskoski, Lahnasenkoski sekä Ritakoski ovat siirtyneet Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiölle. Näin koskia on ennallistettu, jotta Laatokan järvilohi ja järvitaimen voisivat jälleen nousta ja lisääntyä myös Suomen puolella.

Hiitolanjoen rantojen luonto on monipuolista vaihdellen rehevästä rantakasvillisuudesta ja lehtimetsästä jylhiin rantakallioihin ja koskiin. Alueella on moninainen linnusto ja paljon muitakin eläimiä. Hiitolanjoella kulkee 3,5km pitkä maisemapolku, jota pitkin kulkiessa on mahdollista luonnon ihailemisen lisäksi tutustua alueen historiaan. Polku lähtee Ritakosken voimalan pihalta, joka on vain parisen sataa metriä valtatie 6:lta. Hiitolanjoelta löytyy lintutorni, laavu ja grillikatoksia.

Hiitolanjoki on myös hyvä paikka kalastaa. Huomaathan, että kalastus on luvanvaraista ja sallittu vain tietyillä alueilla toukokuun alusta elokuun loppuun. Laatokan lohi ja taimen ovat vielä niin uhanalaisia, ettei niitä saa tällä hetkellä ottaa saaliiksi. Kalastusluvat voi ostaa Kalastusluvat Etelä-Karjala-sivustolta.

Hiitolanjokeen on mahdollista tutustua myös pyörällä Hiitolanjoen polkasu-nimistä reittiä pitkin. Jos haluaa tutustua alueeseen vedenpäällä lipuen, on se myös mahdollista meloen tai suppaillen. Mikäli harrastusvälineet eivät tulleet mukaan, niitä vuokraa Simpelejärvi Events.

Hiitolanjoen maisemapolun lähtöpaikka löytyy Ritakoskelta osoitteesta Ritakoskentie 19, 56800 Simpele. Parkkipaikkoja löytyy myös Lahnasenkoskelta osoitteesta Lahnasentie 119, 56800 Simpele tai hieman kauempana Kangaskoskella osoitteessa Kangaskoskentie 195, 56800 Simpele.

Jos ulkoilupäivän päätteeksi tekee mieli saunomaan, kannattaa tutustua Hugon savusaunoihin. Heillä on Rautjärven rannalla kaksi uutta savusaunaa ja saunan yhteydessä pääsee pulahtamaan vuodenajasta riippuen joko järveen tai avantoon. Heillä on yleisiä saunavuoroja tai saunan saa vuokrattua myös omaan käyttöön. Hugon savusaunoihin voi tutustua savusaunat.fi sivulla.