Bengtskärin majakka – Suomen eteläisin matkakohde
Satuin joskus Helsingistä Tukholmaan risteillessä laivan kannelle, kun horisontissa siinsi Bengtskärin majakan tunnettu siluetti keskellä aavaa merta. Siitä lähtien minua on houkuttanut vierailla kuuluisalla majakalla. Viime kesänä Hangossa reissatessamme päätimmekin viettää päivän retkeillen majakalle.
Bengskärin majakka sijaitsee keskellä avomerta, 30km Hangosta lounaaseen. Sinne kulkee vuorolaivaliikenne Hangosta tai Kemiönsaaren Kasnäsista. Kesäisin laivat kulkevat päivittäin, keväällä ja syksyllä viikonloppuisin. Lisäksi Bengskärissä voi vierailla omalla veneellä, mutta majakalle toivotaan soitettavan etukäteen. Puhelun yhteydessä saa tiedon, milloin ja mihin rantautuminen on mahdollista. Yöksi saareen ei kuitenkaan omalla veneellä saa jäädä. Majakan yhteydessä on hotelli, jossa laivareissulaiset voivat yöpyä.
Bengtskärin reissussa jo merimatka itsessään oli elämys. Saari on sijaintinsa vuoksi todella säiden armoilla ja meidänkin reissu siirtyi päivällä voimakkaiden tuulten vuoksi aaltojen oltua niin korkeat, ettei saareen olisi päässyt rantautumaan. Hangosta lähdettäessä laivan kippari otti suunnan kohti aavaa merta. Nautiskelimme auringosta ja merimaisemista laivan kannella. Saimme myös syödäksemme herkullista lohikeittoa. Hiljalleen horisontissa alkoi siintää majakan ääriviivat. Laivan kiinnittyessä laituriin selvisi, että graniittiverhoiltu majakka on vaikuttavan kokoinen. Sehän onkin Pohjoismaiden korkein majakka tornin kohotessa 52m korkeuteen merenpinnasta.
Vierailun aikana oli mahdollisuus tutustua majakan historiaan. Majakan rakentamiselle tuli tarve, kun Hankoon avattiin 1800-luvun loppupuolella talvisatama. Laivaliikenteen vilkastuessa Bengtskärin vesillä alkoi sattua onnettomuuksia. Lopullinen päätös majakan rakentamisesta syntyi matkustajalaivan haaksirikkouduttua sen lähistölle. Bengtskärin majakka rakennettiin v. 1906. Rakentamiseen kului vain yhdeksän kuukautta, mikä oli aivan käsittämätön voimanponnistus – majakka rakennettiin lihasvoimalla ja sen verhoiluun käytetty graniittikin louhittiin saaren omasta kalliosta.
Majakalla asui kaikkiaan viisi majakanvartijaperhettä, enimmillään saaren väkiluku oli 32. Majakalla jopa toimi lapsille oma koulukin, joten heidän ei tarvinnut lähteä pois kotoa kouluja käydäkseen.
Uskomattomin ja dramaattisin osa majakan historiaa oli mielestäni Jatkosodassa käyty Bengtskärin taistelu. Välirauhan ehtojen mukaisesti Hankoniemi luovutettiin Neuvostoliitolle laivastotukikohdaksi. Kun Suomi sitten jatkosodan alussa joutui jälleen sotaan Neuvostoliittoa vastaan, toimi majakkatorni Hangon rintaman tähystys- ja tulenjohtopaikkana. Niinpä Neuvostoliiton joukot päättivät tuhota majakan ja viisi sotalaivaa lähti Bengtskäriin. Sumun suojassa jopa maihinnousu onnistui ja saarelle rantautui aamuyöllä 60 raskaasti aseistautunutta sotilasta. Majakalla oli hyökkäyshetkellä puolet vähemmän suomalaista, mutta he aloittivat puolustuksen välittömästi ja pyysivät esikunnasta apua. Bengtskäriä puolustettiin laivaston, rannikkotykistön ja ilmavoimien toimesta. Taistelujen ollessa kiivaimmillaan oli molemmilla puolilla n. 1500 sotilasta. Kun taistelu sitten illalla päättyi, ei saaressa ollut enää ainuttakaan taistelukelpoista vihollista. Aivan käsittämättömällä tavalla majakan torni säilyi raskaista taisteluista huolimatta vahingoittumattomana – ainoastaan asuinrakennuksen osa tuhoutui.
Bengtskär jäi tyhjilleen 1960-luvun lopulla majakan automatisoinnin johdosta. Se pääsikin rapistumaan huonoon kuntoon ilkivallan ja raakojen sääolosuhteiden johdosta, kunnes Turun Yliopisto vuokrasi majakan 1992 ja Saariston kehittämisprojektin puitteissa laadittiin majakan korjaussuunnitelma ja suunnitelma tulevasta käytöstä. Turun Yliopistosäätiö osti majakan v. 2000.
Vuodesta 1995 lähtien Bengtskärin majakka on toiminut museo- ja vierailumajakkana. Nykyään majakalla käy vuosittain n. 13000-15000 matkailijaa. Sähköt saarelle vedettiin vasta vuonna 2022, jolloin suuria määriä polttoainetta vaatineet generaattorit saatiin korvattua. Sitä varten vedettiin saarelle 20km pituinen kaapeli merenpohjaa pitkin.
Bengtskär oli todella vaikuttava kohde. Se sijaitsee karulla kallioluodolla keskellä avomerta. Etelään avautuu katkeamaton horisontti – 80km päässä on Viron Hiidenmaa. Tästä johtuen sääolosuhteet voivatkin olla arvaamattomat – kovissa myrskyissä aallot kuulemma voivat jopa vyöryä koko saaren yli – ja aina saareen ei ole mahdollista rantautua. Jotenkin siellä tuntee edelleen olevansa todella lähellä luontoa. Keväisin ja syksyisin saari on myös muuttolintujen lepopaikka ja siellä onkin bongattu yli 200 lintulajia, mikä on puolet koko Suomessa bongatusta lajeista. Kallioilla kävellessä voit edelleen nähdä Bengtskärin taistelun jälkiä. Jatkosodan Bengtskärin taistelun jälkeen kallioihin räjäytettiin juoksuhautoja ja bunkkeri, joita ei sittemmin kuitenkaan koskaan tarvittu. Lisäksi kallioihin on aikojen saatossa kaiverrettu lukuisia piirroksia majakanvartijoiden ja sotilaiden toimesta. Niitä oli hauska bongailla ulkona kävellessä.
Majakassa oli mielenkiintoinen näyttely sen aiemmista vaiheista. Vanhoissa asuintaloista oli kahvila, josta sai herkullista itse leivottua voisilmäpullaa. Majakassa on myös yksinkertainen, pieni kappeli, jossa alttaritaulun sijaan on ikkunasta näkymä merelle. Kannattaa ilman muuta myös nähdä vaiva ja kiivetä kierreportaiden 252 askelmaa ylös majakan valohuoneeseen – näköalat merelle ja saaristoon ovat upeat!
Bengtskärin majakanvartijoiden entisissä asuinhuoneissa on seitsemän hotellihuonetta, ja kaikkiaan 25 vuodepaikkaa. Majoittujille lämmitetään sauna, jossa saa kylpeä huonekunnittain. Uimapaikka oli suojaisa poukama kallioiden välissä. Yöpyminen majakalla olisi varmasti elämys nauttia rauhasta lukuisten päivävieraiden lähdettyä. Majoitusta voi tiedustella täältä.
